Kuuntelija antaa paljon, mutta saa enemmän

Haluatko haltuusi yleisavaimen, jolla avaat takuuvarmasti oven parempiin ihmissuhteisiin?

Jos haluat, opettele kuuntelemaan paremmin. Se on kaikkein helpoin tapa parantaa vuorovaikutustaitojaan, ilmapiiriä ja maailmaa. Ja kaikkein halvin.

Viestinnällä ja vuorovaikutuksella viitataan arjessa usein ihan samaan asiaan. Viestintä on ammattimaisempi ja (ehkä?) raflaavampi ja muodikkaampi termi. Vähän tylsältä kuulostava vuorovaikutus on kuitenkin oma suosikkini, koska se on niin kuvaava.

Ensinnäkin vuorovaikutus on, tietysti, vastavuoroista.

Vuorovaikutuksesta puhuttaessa keskitytään usein puhumiseen ja esiintymiseen. Samalla unohdetaan vuorovaikutuksen toinen, oikeastaan vielä tärkeämpi puoli eli kuunteleminen. Tai se mainitaan vain ohimennen: laita puhelin pois ja muista myös kuunnella toista osapuolta.

Kuunteleminen tuntuu luonnollisesta ja itsestään selvältä. Virheellisesti, sillä kuuleminen on automaattista ja helppoa, kuunteleminen ei.

Kuitenkin kuunteleminen on oleellinen osa vuorovaikutusta, ja vuorovaikutustilanteessa ja viestin perillemenon kannalta kuuntelijalla on yhtä suuri vastuu kuin puhujalla.

Toiseksi vuorovaikutus on, no totta kai, vaikuttamista.

Sinä vaikutat minuun, minä vaikutan sinuun, tietoisesti ja tiedostamatta. Tai me kaikki vaikutamme toisiimme. Siitäkin huolimatta, että emme yritä muuttaa toistemme mielipiteitä tai käyttäytymistä, vuorovaikutuksessa meidän välillämme tapahtuu jotain.

Sinä ilmaiset itseäsi sanoin tai sanattomasti, minä teen havaintoja, reagoin, tulkitsen. Ja päinvastoin. Jokaisessa kohtaamisessa ihmiset vastaavat toistensa käyttäytymiseen ja sanoihin jollakin tavalla. Jokainen kohtaaminen on ainutkertainen tilanne, josta jää jälki.

Miksi kuunteleminen on tärkeää? Sitä se on ainakin kolmesta syystä.

1. Ihmisen perustarve on ymmärtää ja tulla ymmärretyksi

Kumpaankin auttaa kuunteleminen.

Kuunteleminen auttaa meitä ymmärtämään toisen näkökulmaa ja ajattelua. Miksi joku käyttäytyy niin kuin käyttäytyy? Miltä maailma näyttää sinun silmissäsi? Mitä minä pohjimmiltani haluan? (Niin, kuuntelemalla muita oppii ymmärtämään paremmin jopa itseään!)

Meistä jokainen katselee ja näkee maailman omasta vinkkelistään. Elämät ovat erilaisia ja samanlaisetkin kokemukset ovat eri ihmisille erilaisia. Toisen ihmisen näkökulman ymmärtäminen laajentaa omaa ajattelua ja opettaa meille uutta.
Silloinkin, kun olemme eri mieltä, on mahdollista kuunnella ja ymmärtää. Ja jos joskus, juuri silloin pitäisi kuunnella ja ymmärtää.

Jos taas emme kuuntele, helposti luulemme, leimaamme ja luotamme omiin ennakkoluuloihimme tai helppoihin stereotypioihin.

2. Kuuntelemalla syntyy yhteyttä, läheisyyttä ja luottamusta

Kuunteleminen on sitä, että antaa jakamattoman huomionsa toiselle ihmiselle. Kuunnellessaan ihminen yrittää hetken ajan nähdä ja kuulla maailman niin kuin puhuja sen ymmärtää. Keskittyneelle kuuntelijalle puhuja on sillä hetkellä maailman tärkein ihminen.

Epäitsekäs ja kärsivällinen kuunteleminen on harvinainen ja arvokas lahja. Se on välittämistä, joka herättää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamusta.

Amerikkalaiset sanovat asian suurellisesti: prepare to be amazed (valmistaudu hämmästymään), suomalaiset vaatimattomammin, esimerkiksi näin: jokainen ihminen on laulun arvoinen. Jokaisella ihmisellä on siis tarina ja useampiakin, jotka kannattaa kuulla ja joista voi oppia.

3. Kuuntelemalla saa enemmän kyllä-vastauksia

Viisaat ovat sanoneet, että neuvottelussa puhumista tärkeämpää on kuunnella. Se on kaikkein halvin myönnytys, jonka neuvotellessa voi antaa, ja siitä koituva hyöty on valtava.

Kuuntelemisen merkitys on sitä suurempi, mitä enemmän odottaa vastapuolelta, mitä enemmän haluaa vaikuttaa häneen tai mitä tärkeämpi tilanne yleensä ottaen itselle on.

Pelkkä kokemus kuulluksi tulemisesta lisää ihmisen omanarvontuntoa ja yhdenvertaisuuden kokemusta. Kun meitä kuunnellaan, tyytyväisyytemme kasvaa ja sitoudumme helpommin toiseen ihmiseen ja yhteisiin päämääriin. Kuuntelemattomuus puolestaan tuntuu sanelulta. Se herättää vastarintaa, eikä ainakaan luo ilmapiiriä esimerkiksi kompromissien tekemiseen.

Kuuntelija saa helpommin kyllä-vastauksia ja onnistuu motivoimaan ihmisiä tekemään työtä ja yhteistyötä, sopimaan, ostamaan tai osallistumaan. Jos ei tiedä, mikä toisia motivoi, miten heitä voisi motivoida?

Ja vastaavasti, mitä vähemmän kuuntelee, sitä harvemmin muut avaavat suunsa. Siitä lähtee kierre: vähemmän vuorovaikutusta, ikävämpiä kohtaamisia ja kohtaamattomuutta, enemmän luuloa ja epäluuloja, ymmärtämättömyyttä ja väärinymmärrystä, konflikteja…

Kuunteleminen on perustaito, mutta harvalla sitä on. Kuunteleminen yksinkertaista mutta ei helppoa. Mutta kuten puhuminen, myös kuunteleminen on voimakas keino vaikuttaa. Siksi sitä kannattaa harjoitella.

 

Teksti. Ja kuinka se tehdään.

Marikoo Kotisivuratkaisut

Kati Vastamäki

icon-puhelin 0400 164 132               icon-sposti kati@kativastamaki.fi