Sanat ovat tärkeitä, ääni vielä tärkeämpi

Tiesitkö, että ennen kuin opit puhumaan, olit jo oppinut tunnistamaan muiden puheesta äänensävyjä? Ja sävyjä luotaat yhä edelleen joka kerran, kun kuuntelet jonkun puhuvan.

Jokaisessa ääneen sanotussa sanassa on sekä kielellinen merkitys että sanaton viesti. No, lähes jokaisessa. Joskus sikari on vain sikari.

Vuosikymmeniä on toistettu, että sanojen merkitys olisi vain seitsemän prosenttia viestinnän kokonaisuudesta. Se on liioiteltua, mutta siitä huolimatta sanattomalla viestinnällä ja äänen ominaisuuksilla on valtavasti voimaa.

Puhuminen ei ole vain sanojen ääneen lausumista. Äänen erilaiset ominaisuudet tuovat puheeseen paljon lisätietoa tilanteesta sekä puhujan tunteista, vireydestä ja asenteesta.

Sanat voivat olla tilanteeseen juuri oikeat ja kaikkein kauneimmat, mutta se ei anna mitään takeita viestinnän onnistumisesta. Eli vaikkapa siitä saatko sinä työpaikan, onnistunko minä myymään auton, lähteekö Sari treffeille Mikan kanssa tai jaksaako kukaan kuunnella Karin konferenssiesitystä alkusanoja pidemmälle.

Jos pakit tulee, yritämme löytää parempia sanoja ja selityksiä, vaikka usein pitäisi etsiä parempi tapa sanoa.

Ääni on lahja muille

Roger Love on kouluttanut äänenkäyttöä muun muassa maailmankuuluille laulajille ja näyttelijöille. Hän sanoo, että ääni on lahja muille. Itsellemme voimme puhua täydessä hiljaisuudessa, mutta ääni on tarkoitettu toisille.

Eikö siis kaikki puhuminen ole julkista puhumista, olipa yleisöä yksi tai 11 000?

Puheen tavoite on aina luoda yhteys toisiin ihmisiin. Joskus tärkeintä onkin pelkkä yhteydentunne, mutta usein pyrimme enempään: suostuttelemaan, vakuuttamaan, rauhoittamaan tai piristämään. Siinä ilmaisuun tarvitaan sävyjä, ja niitä voimme muuttaa tarpeiden mukaan.

Ääni määrää tulkinnan

Ideaalitilanteessa vahvistamme viestiämme äänensävyllä ja helpotamme sen tulkintaa. Toisinaan lähetämme kaksoisviestejä, joiden ristiriita hämmentää kuulijaa.

Viestin vastaanoton ja perillemenon voi helposti tärvellä väärällä äänensävyllä. Kuulijan on vaikea olla ottamatta itseensä, jos hän kuulee puhujan äänestä turhautumista, ivaa tai välinpitämättömyyttä. Äänestä kuultava kyynisyys voi johtua puhuja yleisestä elämänasenteesta, vastahakoisuus hänen senhetkisestä väsymyksestään tai hyökkäävyys äsken käymästään väittelystä, mutta kuulija kokee ne henkilökohtaisesti.

Äänensävyllä sanojen merkityksen voi kääntää vaikka päälaelleen. En koskaan unohda sitä pariskuntaa, jonka kumpikin puoliso käytti toistuvasti sanaa rakas loukatakseen toista.

Miksi kuulemme enemmän kuin ääneen lausutut sanat?

Sen jälkeen kun opimme puhumaan, puheesta tulee luontevin ja helpoin tapamme kommunikoida. Päivämme ovat täynnä puhuttuja sanoja ja varsinkin sävyjä. Ääni on käsittämättömän rikas ilmaisuväline, ja meillä on käsittämättömän hyvä kyky tulkita sitä.

Syy on lopultakin aika ilmeinen. Me muista lajikumppaneistamme riippuvaiset sosiaaliset eläimet olemme tarvinneet ja tarvitsemme tietoa toisen ihmisen mielenliikkeistä, jotta voimme ennakoida tulevaa.

Kuunteleminen on myös nopeampaa kuin puhuminen. Keskimäärin kuulemme ja analysoimme kuulemaamme yli kaksi kertaa nopeammin kuin puhuja puhuu. Siinä ajassa kuulijan ajatus on harhaillut jo huomiseen palaveriin ja ensi talven lomaan, mutta hän on ehtinyt myös tehdä lukuisia tietoisia ja tiedostamattomia havaintoja puhujan äänestä ja sen myötä puhujasta itsestään.

Mitä havaintoja sinun kuulijasi tänään ovat äänestäsi voineet tehdä?

 

 

 

 

Teksti. Ja kuinka se tehdään.

Marikoo Kotisivuratkaisut

Kati Vastamäki

icon-puhelin 0400 164 132               icon-sposti kati@kativastamaki.fi