Tiedätkö katseen voimasta?

Otsikon kysymys on lainaus Anna Erikssonin laulusta. Siinä hän aavistelee rakkautta, mutta katseiden kohtaamisessa ventovieraidenkin ihmisten välillä on voimaa kuin äkillisessä tuulenpuuskassa.

Katsekontakti toisen ihmisen kanssa aiheuttaa meissä alle sekunnissa positiivisen tunnereaktion. Sitä on aika vaikea tunnistaa itse, sillä se on tahdosta riippumaton ja kestää häivähdyksen. Tutkimuksissa se näkyy systemaattisesti, ja siitä kertovat muutokset esimerkiksi ihon sähkönjohtavuudessa, sykkeessä ja kasvolihasten toiminnassa.

Tällaisen reaktion saa aikaan vain toinen elävä ihminen, ei esimerkiksi hänen kuvansa. Oleellista toden totta on sekä nähdä että tulla nähdyksi.

Toiset meistä etsivät ja ylläpitävät helpommin katsekontaktia muiden kanssa, toiset mieluummin välttävät sitä. Tätäkin on tutkittu. Katsemyönteisten ihmisten aivoissa aktivoituvat alueet, jotka tähtäävät lähestymiseen ja vuorovaikutuksen aloittamiseen, siis sekä fyysiseen toimintaan että kielen tuottamiseen. Meissä siis todella syttyy halu kävellä lähemmäs ja alkaa puhua toiselle ihmiselle.

Ei ihme, että katsekontaktia on kuvattu avoimeksi väyläksi vuorovaikutukseen.

Näin katseesi vaikuttaa minuun

Silmien alue on kasvoissa se kohta, jota erityisesti toisessa katsomme. Luemme silmien, silmiä ympäröivien pienten lihasten ja kulmakarvojen liikkeitä.

Jos katsomme toisiimme, aivojeni näköjärjestelmä käsittelee kasvojasi tehokkaammin kuin jos katsoisit sivuun. Vireystilani nousee ja katson ja kuuntelen sinua tarkkaavaisemmin. Muistan jatkossa paremmin sekä sinut että sen mitä minulle sanot.

Katsekontakti saa aikaan myös sen, että suhtautumiseni sinuun muuttuu positiivisempaan suuntaan. Kaikkein parasta tässä mielessä tietysti on, jos ilmeesi on iloinen.

Sellainen supervoima meillä on aina mukana ja käytettävissä.

Kun esiinnyt, katso rauhallisesti yleisöön

Vanha – ja huono mutta silti yhä joskus käytetty – neuvo on katsoa takaseinään, kun puhuu isolle ihmisjoukolle. Aikanaan väitettiin, että yleisön päiden yli ulottuvalla katseella puhuja saa koko joukon haltuunsa ja esiintyy tasapuolisesti kaikille. Takaseinäkikan on sanottu myös helpottavan esiintymisjännitystä.

Tosiasiassa, jos puhuja haluaa yleisön kuuntelevan ja vielä muistavan, mitä hän puhuu, rauhallinen, kasvoista toisiin luontevasti siirtyvä katsekontakti kannattaa.

Katsekontakti tekee esityksestä kuulijalle henkilökohtaisemman, ja henkilökohtaisuus
on motivoivaa ja vaikuttavaa.

Katsekontakti lähentää puhujaa ja kuulijaa toisiinsa ja lisää esityksen keskustelunomaisuutta. Katsekontakti tekee esityksestä kuulijalle henkilökohtaisemman, ja henkilökohtaisuus on motivoivaa ja vaikuttavaa.

Katseen monet merkitykset

Keskustelussa katse välittää koko ajan hienovaraista informaatiota, jonka perusteella osapuolet säätelevät vuorovaikutusta. Esimerkiksi puheenvuoron antaminen toiselle käy katseella, ja omalla katseellaan toinen osapuoli hyväksyy vuoron.

Katse suuntaa huomiota, antaa palautetta, ilmaisee halua puhua, tarkastaa tai vahvistaa ymmärryksen, kertoo läsnäolosta ja kiinnostuksesta, painottaa puheen keskeisiä kohtia, antaa vihjeitä tulkintaan ja tarvittaessa vaikka hiljentää vastapuolen.

Katsekontaktin puute voi pilata paljon

Tutkimusten perusteella kestämme suoraa yhtäjaksoista katsetta pari kolme sekuntia. Sen jälkeen alamme kiusaantua. Pienikin lapsi pitää häiritsevänä, jos joku katselee häntä pitkiä aikoja: ”Toi töllää mua!”

Toisaalta vaivaannumme siitäkin, että keskustelun toinen osapuoli välttelee katsettamme. Helposti katseen välttäminen tulkitaan myös haluttomuudeksi toimia vuorovaikutuksessa, ujoudeksi, itseluottamuksen puutteeksi, epärehellisyydeksi, kiinnostuksen puutteeksi tai peloksi, vaikka kyse voi olla vain erilaisuudesta. Välttelevälle katsekontakti ei ehkä ole yhtä palkitseva kuin sille, joka hakee toisen katsetta.

Vaikka tulkinta olisi väärä ja epäreilu, negatiivinen mielikuva on tosiasia. Hyvin konkreettisesti se näkyi esimerkiksi tutkimuksessa, jossa 2 500 amerikkalaiselta johtajalta kysyttiin työhaastattelussa tehtävää pahinta kehonkielen mokaa. Kaksi kolmesta mainitsi katsekontaktin puutteen. He palkkaavat todennäköisesti sen, joka katsoo silmiin. Työhaastattelu on vain yksi esimerkki tilanteesta, jossa on tärkeää edes silloin tällöin luoda suora katse toiseen ihmiseen ja opetella sietämään muiden katsetta.

 

Kirjoituksessa viitattuja tutkimuksia on tehty useissa paikoissa Suomessa ja ulkomailla. Paljon aiheeseen liittyvää tutkimusta tehdään muu muassa Tampereen yliopistossa.

 

 

 

 

 

 

 

Teksti. Ja kuinka se tehdään.

Marikoo Kotisivuratkaisut

Kati Vastamäki

icon-puhelin 0400 164 132               icon-sposti kati@kativastamaki.fi